From Italy with Love: Mitkä ihmeen karnevaalit?

Karnevaalit on nyt tältä vuodelta juhlittu, mutta palaan silti vähäksi ajaksi juhlahumuun. Halusin kertoa täällä vähän enemmän karnevaaleista, sen historiasta ja tyypillisistä karnevaaliherkuista. Etsin netistä tietoa, mutta hyvin vähän sitä löytyi suomen kielellä, joten kirjoitin sitten oman karnevaalijutun käyttäen lähteenä muutamaa englannin kielistä sivustoa ja omia kokemuksiani. Ennen Italiaan tuloani minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä, minkä takia karnevaaleja juhlitaan, tiesin vain Venetsian kuuluisat kemut, mutta syitä kemuihin en. Onneksi olen nyt sivistänyt hieman itseäni. :)

Carnevale eli karnevaali on yksi Italian suurimmista juhlista ja se alkaa 2-3 viikkoa ennen Tuhkakeskiviikkoa. Nimi kuulema tulee ilmaisusta carne vale, "jäähyväiset lihalle", joka viittaa karnevaalien jälkeiseen paastokauteen, jolloin perinteisesti katolilaiset eivät syö lihaa. Ennen tätä lihatonta ajanjaksoa vedetään sitten kunnolla överiksi juhlien ja herkutellen, minkä jälkeen ollaan sitten kiltisti tipattomalla ja "lihattomalla". :D Ja muutenkin talvi on Pohjois-Italiassa aika ankeaa aikaa. On kylmää, kosteaa ja sumuista ja ihmiset tarvitsevat jotain, joka vie ajatukset pois tästä ankeudesta. Mikäpä olisi parempi tapa kuin loisteliaat, viikkoja kestävät juhlat?
Paastoa edeltävät, karnevaaleiksi kutsutut juhlallisuudet alkoivat Italiassa suunnilleen 1400-luvulla, jolloin hedelmällisyyteen liitetyt pakanarituaalit muokattiin osaksi hallitsevaa katolilaista perinnettä. Koska karnevaaleihin kuului oleellisena osana hauskanpito, ruoka ja juhlinta, levisi tämä perinne nopeasti Euroopan katolilaisten maiden keskuudessa ja lopulta se otettiin myös käyttöön Amerikassa, jossa sitä huomiotaherättävimmin juhlitaan Brasiliassa.

Picture from here.

Eritoten karnevaalikemut olivat intensiivisiä Venetsiassa, missä nämä paheelliset juhlinnat jatkuivat viikkokausia ja naamioihin pukeutuneilla juhlijoilla oli periaate, jonka mukaan teot, jotka on tehty kasvot peitettyinä, ei merkitsisi mitään. Perinteisesti siis vallitsevat säännöt ja käytännöt heitettiin jorpakkoon ja pidettiin villejä naamiaisjuhlia, joissa mässäiltiin yltäkylläisillä ruokalajeilla, pukeuduttiin kauniisiin naamioasuihin ja nautittiin julkisista näytelmistä ja näyttelyistä. Nyttemmin karnevaalit ovat muuttuneet menneistä ajoista ja nykyisen käsityksen mukaan ihmiset ovat vastuussa teoistaan, mutta hauskaa voi pitää siitä huolimatta. ;)
Venetsia ei toki ole ainoa paikka, jossa karnevaaleja vietetään, kaupungit ympäri koko Italian niemimaan juhlistavat tätä ajanjaksoa. Siellä, missä ei ole sumua häiritsemässä näkemistä, järjestetään näyttäviä kulkueita, joista Viareggio on kuuluisin. Se poikkeaa paljon Venetsian karnevaaleista.

Viareggion karnevaalikulkue, kuva täältä.

Koska karnevaaleihin liittyy oleellisesti ruoka, kerron vähän perinteisistä karnevaaliruoista. Täytyy kuitenkin muistaa, että italialainen ruokakulttuuri ei ole yhtenäinen, vaan perinteiset ruoat ovat erilaisia eri alueilla. Esimerkiksi napolilaisilla on lasagne di Carnevale ja Pohjois-Italiassa suosittua karnevaaliruokaa on migliaccio di polenta. Ruokakulttuurin pirstaloituneisuudesta huolimatta jotkin Italian karnevaaliherkut näyttävät ja maistuvat samankaltaisilta, mutta nimet vaihtelevat alueesta riippuen (esimerkiksi Lombardiassa chiacchiere, Toscanassa cenci ja Roomassa frappe) Tämä voi johtua siitä, että reseptit ovat hyvin vanhoja ja voivat olla peräisin ajalta, jolloin Italiaa hallitsi roomalaiset ja tuolloin niemimaa oli yhtenäisempi kuin esimerkiksi keskiajalla.

migliaccio di polenta, valmistetaan maissijauhoista, makkarasta ja juustoraasteesta (kuva googlesta)

Koska asun Pohjois-Italiassa ja olen osallistunut karnevaalien juhlintaan Venetsiassa, kerron enemmän tämän alueen herkuista. Perinteiset Venetsian karnevaaliherkut ovat fritelle, galani ja castagnole, niiden reseptit ovat hyvin vanhoja ja niistä on olemassa lukuisia eri versioita. Nämä maailmankuulut juhlaherkut nauttivat sekä venetsialaisten että turistien arvostusta. Karnevaalien aikaan Venetsia on tulvillaan näiden herkkujen tuoksua, lukuisten konditorioiden näyteikkunat pursuvat näitä ihanuuksia ja on lähes mahdotonta vastustaa kiusausta ostaa jotain näistä herkuista!

Ainoa herkku, jota olen näistä maistanut on galani. Se tunnetaan myös yleisemmin nimellä cenci ( tästä mainitsinkin aikaisemmin), mutta sitä kutsutaan täälläpäin galaniksi tai crostoliksi tietääkseni valmistustavasta riippuen. ( Menen aina sekaisin italialaisten ruokien nimistä, niin monesta ruuasta on niin monta variaatioita ja joka alueella on eri ruuille vieläpä eri nimi, yritä siinä nyt pysyä perässä.. :D) Galani/crostoli on varmasti yksi suosituimmista karnevaaliresepteistä, sitä on helppo valmistaa itse kotona tai sitten ostaa valmiina kaupasta. Karnevaaliaikana supermarketit todellakin pursuivat näitä ja edelleenkin keittiön kaapista löytyy jokunen paketillinen näitä, ovat nimittäin hoidokkimuksujeni lempparia. :)

No miltä galani maistuu? Voin sanoa, että ensimmäisen kerran sitä maistaessani en kokenut yhtä suurta rakkauden tunnetta kuin italialaisen jäätelön kanssa. :D Maku on aika mieto, mielestäni maistuu ihan tippaleivältä ja koostumus on kivan rapea. Mukavahan näitä on mussuttaa, mutta mielummin siis herkuttelen sillä jäätelöllä. ;)

galani (kuva googlesta)

fritelle (kuva googlesta)

Nyt haluaisin kysyä lukijoilta, että mitä tykkäsitte tällaisesta postauksesta? Yleensä höpöttelen vain omasta elostani täällä, mutta ajattelin, että voisin tehdä enemmänkin tällaisia faktapostauksia, jos jotakuta kiinnostaa. :) Otan mielelläni aiheita vastaan! Olisi kiva kuulla millaisia postauksia haluaisitte lukea. :)